Mokasin tänään. Tein amatöörimäisen virheen. Hyi minua.
Ajattelin että tänään teen hyvät treenit ja rikon ennätyksiä soudussa. Joten hirveellä kiukulla tulen salille, pienet lämmittelyt nyrkkeilysäkin kanssa ja sitten soutukoneen kimppuun. 500m silkalla raivolla läpi. Ennätys rikki. Hetken happea siinä haukatessani tajusin, että miksi ihmeessä tein ensin soudun, koska tuollaisen rypistyksen jälkeen on aika turha mennä kiskomaan yhtään mitään treeniä.
Olisin voinut tehdä jonkun teknisen treenin ensin ja sen jälkeen soutaa. Mutta nyt menin sitten soutamaan ensin ja sen jälkeen kroppa sekä mieli ovat jo kotimatkalla. Aika hiljasta oli muut treenit sitten tänään, hieman kokeilin heilautusta ja räjähtävää rinnallevetoa mutta ei siitä mitään tullut. Joten kamat kasaan ja kotiin. Huomenna uusi yritys. Ihme ajatuskatkos…
Soudussa Concept 2, 90-luvun vuosimalli, max vastus. Paransin ennätystä 7 sekuntia helmikuulta 2010. Nyt 500m liikahtaa minulla aikaan 1:38. Olen asettanut tämän vuoden tavoitteeksi 1:30 alittaminen, joten 8 sekuntia olisi matkaa. Tämänpäiväinen 1:38 oli kyllä aivan maksimisuoritus, yhtään kovempaa en päässyt. Ekat 300m menin jopa 1:29 vauhtia, mutta mitä enemmän anaerobiselle siirryin sitä enemmän hyydyin, reidet olivat aivan makaronia maalissa. Mutta ennätyksen rikkominen on aina ennätys, se tuntuu hyvälle.
Concept 2 soutukone vm 1993 - 2003. Tällä kiskasin menemään.
Gym Soron viritys jatkuu tiistaina. Vielä ei ole valmista, mutta kohta. 🙂
t: Make